maanantai 27. lokakuuta 2008

S(h)okkeli


Sokkeli oli harvinaisen huonossa kuosissa keittiön alta. Tässä kuva kellarin puolelta; mies teki väliaikaiset tuet halkeaman kohdalle.

Veski- kylppäri






Tässä kuvia(sori kun ovat kyljellään)alakerran vessa-kylppäritsydeemistä. Tämä oli myös edellisten omistajien hiljan kunnostama.Olivat tehneet tämän eteiseen, siihen rappusten tilalle(uusi kulku yläkertaanhan oli puhkaistu siihen "pinkkiin huoneeseen"). Tässä on puolensa ja puolensa: vaikka mitään erillistä kuraeteistä ei ole,on lyhyt matka eteisen laattalattian poikki kurasten pojannassikoiden kanssa pesulle. Mahdollisimman vähän siivoomista. Inhottavaa on esim tulla suihkusta suoraan eteiseen, missä lattia saattaa olla kamalan hiekkanen tms.
Ja mä kun vihaan keltasta. Tämä veski nyt on onneks aika basic, mut ei kyllä ihan mun makuuni. Suunnitelmissa on maalata allaskaappi,peilikaappi ja katto yms puuosat valkoseksi.

Kööki o Korin syrän




Tässä erinäisiä kuvia keittiöstä.Edelliset omistajat olivat sen aika hiljattain pistäneet kuntoon. Tuli taas todistettua, kuinka pieni maailma on; myyjäosapuoli oli erään sukulaismieheni entinen työntekijä ja tämä kööki oli kait jotenkin tämän puusepänliikettä pyörittävän sukulaiseni kautta. Tai jotain. Kaapistot ovat kunnon puuta ja tasotkin massiivipuuta.Kuten näkyy, joka nurkka täynnä roinaa ja ties mitä ryönää. Säilytystilaa kun ei ollut ollenkaan.










Winter Time



Tässä Koti ekana talvena. Aina kerrostaloasukkina olleena mun oli alkuunsa vaikee tottua talon omiin ääniin ja kamalinta oli syksyn ja talven sähkökatkot. Jostain syystä sai harva se ilta sytytellä kynttilöitä ja pistää peittoa korviin, kun tuli äkkipimeys. Ekana talvena oli käytössä vaan toi alakerta ja tokana talvena taisi yläkerta olla työn alla.

Yläkerta ei ihan asuttavassa kunnossa;)







Yläkerta oli tosiaan auki, ja piippu aikas komeessa kunnossa. Tossa lattiakuvassa näkyy hieman piippua kunnostuksen jälkeen. Ei sitä koskaan ois uskonu, että siitä asuttava saadaan,heh!

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Kuisti


Kuistista tuli mieleen ihan joku mökki. Kuva ei tosin tee sille oikeutta koon puolesta, sillä todellisuudessa se on tosi iso. Tämäkin on myöhemmin maalattu valkoiseksi. Niin sen taisin unohtaa mainitakin, että minun haaveena(en kyllä tiedä onko se isännän haave...no ei se vielä ainakaan ole vastaan sanonut)on tehdä kodistamme oikein kodikas ja valkoinen maalaisromanttinen pesä!
Tuosta kuistin ikkunasta näkee etupihalle ja tielle. Pelto siellä takana on lähes rakentamatonta vielä,mutta nythän se on täynnä taloja. Tältä puolen tietä ollaan säästytty naapureilta- toistaiseksi.

Peremmälle vaan!


Kun uskaltautui vähemmän turvallisia rappusia pitkin sisälle, koki kyllä varsinaisia elämyksiä...

VAROITUS!Tää on aikas kaamee ilmestys...ihan kaikella kunnioituksella edellisiä omistajia kohtaan. Tapetti lähti heti vaihtoon, samoin muurin vaaleanpunainen sävy sai valkoisen maalin päälleen. Muutenkin värivalinnat oli kuin suoraan mun painajaisesta; keltasta,oranssia, puuta...Katossa näkyy yläkertaan johtava kulkuaukko. Alkuperäisten rappusten tilalle eteiseen oli tehty kylppäri ja tähän oli siis tarkoitus laittaa kierreportaat. Oviaukosta näkyy hieman varsin aurinkoinen, keltasävyinen huone. Tähän on pakko kyllä kommentoida, että millä ihmeellä näiden värien valinta on oikein perusteltu? Eikö olisi järkevintä suosia suurinpiirtein toisiinsa sointuvaa värimaailmaa,varsinkin kun tilojen välissäei ole ollenkaan ovea? Kaikkea sitä näkee, kun vanhaks elää;)

Tästä kaikki alkoi...

Vuonna 2004 asuimme vielä kerrostalossa, 60 neliössä. Olimme kaikessa hiljaisuudessa etsiskelleet omakotitaloa, joka täyttäisi hurjat toiveemme:edullinen rintamamiestalo läheltä keskustaa. Tontin piti olla iso, naapurit mahdollisimman kaukana. Talon piti olla asuttavassa kunnossa. Ihmeellistä kyllä, toiveemme täyttävä talo löytyi netistä aivan sattumalta. Osittain juuri rempattu rintamamiestalo muutaman kilometrin päässä keskustasta, 2000 neliön tontti, jossa myös navettarakennus sekä sauna/varasto. Ei mikään kaunotar, mutta varsin kehityskelpoinen yksilö kylläkin.

Mies lähti yksin välittäjän kanssa tutustumaan taloon ja viipyi sillä reissulla ikuisuuden. Kotiin palatessaan homma oli selvä; tässä se meidän Koti on! Talo oli varsin kurjassa kunnossa ulkoapäin, mutta sisältä alakerta oli melkein kokonaan uudistettu. Yläkerta oli täysin avointa tilaa, osittain ilman ikkunoita.

Sisäänkäynti oli kuin mistäkin pulsukämpästä; ihmiset olivatkin varsin hämmästyneitä kun pääsivät sisälle. Tai oikeammin järkyttyneitä paremminkin.

lauantai 25. lokakuuta 2008

Tervetuloa Meille!

Mikäs sen ihanampaa, kuin oma Koti<3! Oman pesämme löysimme aivan sattumalta syksyllä 2004 ja se oli menoa se. Taloon oli pakko,siis aivan pakko,päästä asukeiksi. Blogissa tullaan seuraamaan Kotimme kunnostusta aivan alkuvaiheista nykyhetkeen; Tervetuloa siis Meille!